Riektát geavahit našuvnnalaš unnitlogugiela
Ságastatgo sámigiela, suomagiela, meänkieli, jiddisch dahje románi chib? Dás logat makkár gielalaš rievttit dus leat ja maid sáhtát mis gáibidit.
Našuvnnalaš unnitlogugielat min vebbabáikkis
Min vebbabáikkis gávnnat dieđuid makkár njulgosat, rievttit dus leat bargguhisvuođas. Čállosat leat jorgaluvvon našuvnnalaš unnitlogugielaide.
Eareliiggánis nanu rievttit suomagillii, meänkielii ja sámigillii
Don gii leat suomagielat, meänkielit dahje sámigielat dus lea riekti, iežat áššiin, čálalaččat iežat gielain gulahallat minguin. Muhtin dilálašvuođas dus lea maid máŧolašvuohta njálmmálaččat iežat gielain gulahallat minguin, dávjá dulkka vehkiin. Dat lea earret iežá čadnon dasa gos orut riikkas. Jos orut unnitlogugiela hálddahusguovllus de dus lea álo riekti gulahallat minguin njálmmálaččat iežat gielain.
Muhtimin dus lea maid riekti oažžut čálalaš jorgalusa sihke mearrádusas ja mearrádusákkain iežat áššis suomagillii, meänkielii dahje sámigillii.
Jiddisch ja romani chib
Unnitlogulága jelgii leat dušše sámigielas, suomagielas ja meänkielis main leat eareliiggánis nanu rievttit ja maidda ferte fállat bálvalusa mii čilgejuvvo dás badjelis. Jiddisch ja románi chib leat gielat mat leat gávdnon guhká Ruoŧas muhto daid ii sáhte čatnat eareliiggánis geográfalaš guovlluide, gohčoduvvon guovlluide čanakeahtes gielat. Dain gielain lea eanet almmolaččat čállojuvvon suodji. Bargogaskkusteapmi lea válljen seamma árvvuin fuolahit daid vihtta unnitlogugiela ja fállá seammalágán bálvalusa gait gielaide min digitála kanálain ja persovnnalaš gáiddusčoahkkimiin.
Visot našuvnnalaš unnitlogugielat galget suodjaluvvot ja ovddiduvvot
Láhka Našuvnnalaš unnitlogut ja unnitlogugielat fámuiduvai ođđajagimánu 1.b. 2010. Našuvnnalaš unnitlohkun leat judálaččat, romerat, sápmelaččat, ruoŧasuopmelaččat ja durdnosleagilaččat. Našuvnnalaš unnitlogugielat leat jiddisch, románi chib, sámigiella, suomagiella ja meänkieli.
Našuvnnalaš unnitlogugielat galget lága jelgii suodjaluvvot ja ovddiduvvot. Son gii gullo našuvnnalaš unnitlohkui sus galgá leat riekti oahppat, ovddidit ja geavahit unnitlogugielas. Eiseválddit galget leat dárkilis guldaleaddjin ja váldit vuhtii našuvnnalaš unnitloguid dárbbuid.
Eiseválddiin lea geatnegasvuohta dutnje dieđihit rivttiidat birra, beroškeahttá makkár unnitlogugiela ságastat ja gos Ruoŧas orut.
Loga eanet
Dás sáhtát eanet lohkat unnitlogugielaid ja iežat rivttiid birra:
Gielaid ja álbmotmuittuid Instituhtta (Institutet för språk och folkminnen)
Stockholma leana Leanastivra (Länsstyrelsen i Stockholms län, iežá gielat)